kotiliesi

Image Slider

Vinkkini valokuvaamiseen osa 2

sunnuntai 31. maaliskuuta 2019


Hetki sitten kirjoittelin valokuvaamisesta ja jaoin omia vinkkejäni aiheesta. Minulle tuli kuitenkin olo, että jäi vielä paljon sanomatta, joten päätin kirjoittaa jatkoa edelliselle postaukselle.

Haluan mainita vielä, etten ole valokuvaamisen ammattilainen vaan harrastaja ja nämä vinkit jaan omien kokemuksieni perusteella.


Sitten itse asiaan...



6. Vesileiman käyttö

Mikä tahansa on internetin maailmassa mahdollista ja kuvia voi kopioida mitä useammilla tavoilla ja jakaa sitten omanaan. Aika törkeää eikö vain? Tätä kuitenkin tapahtuu vaikkemme sitä haluaisi.
 Screenshotia käyttämällä kuvan voi levittää omanaan eteenpäin eikä sitä estä mikään.
Vasta tässä hetki sitten eräässä Facebook ryhmässä näin tämän tapahtuvan. Henkilö jakoi toisen henkilön kuvan omanaan ja monet kommentoivatkin kuvan alle huomanneensa tämän sekä kehoittivat julkaisijaa poistamaan kuvan.
En tiedä miten tilanteessa lopulta kävi.

Vesileima ei täysin pelasta kuvaasi, mutta se hankaloittaa kuvan varastamista ja ainakin sillä voit todistaa kuvan olevan sinun. Vesileima tulee aina lisätä kuvaan ennen kuvan julkaisua, muuten siitä ei ole hyötyä.


Vesileimaa kannattaa hyödyntää omissa kuvissaan.



7.Ruuan asettelu kuvassa

Ruokakuvaamisessa olen itse havainnut, että kuvattava ruoka kannattaa sijoittaa irti kuvan laidoista.
Kuvaa on helpompi katsella kun ruoka on enemmän keskemmällä kuin reunemmassa, mutta toki tässäkin on jokaisella oma tyylinsä.




8.Valokuvaamisen opiskelu

Jos haluat opiskella kuvaamista, netistä löytyy paljon verkkokursseja, joilla saat paljon uutta tietoa ja ymmärrystä kuvaamiseen sekä jo ihan kameran käsittelyyn.

Kävin aikanaan itse valokuvaaja Antti Karppisen kursseja muutaman ja ne antoivat paljon uutta oppia ja intoa kuvaamiseen, hyödynnän näitä oppeja vielä tänäkin päivänä.
Tällä hetkellä kyseisiä kursseja löytyy Suksee sivustolta.








9.Kuvan käsittely

Kuvan käsittelyhän ei missään mielessä ole pakollista tai aina tarpeellistakaan, mutta saat huomattavia eroja kuvaa hiukan käsittelemällä.

Kuvankäsittelyohjelma, jota suosin ja käytän on Adobe Photoshop Elements 2019.

Yleisin käsittely minkä kuvalle teen on kuvan värien saturaation muuttaminen, valoisuuden säätö sekä kuvan rajaaminen eli aika basic juttuja.
Näillä kuitenkin saa jo paljon aikaan sekä aivan uudenlaista eloa kuvaan.



10.Oma tyyli

Jokaisella on kuvaamisessa oma kädenjälki eikä mikään kuvaustyyli ole väärä. Tyylisi voi olla yksinkertainen, monimutkainen, värikäs, pastellisävyinen, tummansävyinen tai ihan mitä vaan! Se mistä itse pidät luo sinun oman tyylisi.
Muista aina luottaa itseesi.

Itselleni ominaista on kuvat, joissa tarkennus kohdistuu kuvattavaan asiaan tai vaikkapa ruoka-annokseen ja tausta jää sumeaksi (kuten alla olevassa kuvassa).








Tässäpä minun vinkkini tällä erää.

Onko sinulla omia vinkkejä kuvaamiseen liittyen?




Hanna

💖


Ravintola Jängällä, Levi

keskiviikko 27. maaliskuuta 2019

Edellisestä postauksesta olet voinut huomata, että olen Lapissa lomailemassa
ja kuten usein käy ilmi, rakastan Suomen Lappia ja Lapissa onkin tullut reissattua paljon.

Levin reissuilla olen useasti kiinnittänyt huomiota Jängällä nimiseen ravintolaan.
Tällä lomareissulla päätinkin ottaa ravintolan testiin ja samalla kirjoittaa siitä postauksen.

Lähetin ravintolaan etukäteen sähköpostin kysyäkseni onko heille ok jos tulisin syömään ja ottamaan pari kuvaa postausta varten.
En esittänyt mitään toiveita tai vaatimuksia vaan halusin tulla paikalle aivan kuin kuka tahansa asiakas.
Minulle vastattiin, että olen tervetullut ja niin varasin pöydän kahdelle.




Sunnuntai 24.3.2019
Kello 19


Saavumme mieheni kanssa paikalle ja ihastelemme hetken ravintolan eteistä, josta koko ravintolan tyyli käy selväksi.
Keloa, poronsarvia, hämärää ja vain kevyt eri väreistä koostuva valaistus.

Meidät toivotetaan iloisesti tervetulleeksi ja ohjataan pöytään.

Tunnelma on rempseä ja iloinen, naurua ja hymyjä voi havaita niin henkilökunnan kuin asiakkaidenkin kasvoilta. 

On aika perehtyä ruokalistaan.

Ruokalistalta löytyy paljon teemaan sopivaa lihaa kuten poroa, hirveä, villisikaa, sorsaa ja kalavaihtoehtona ruijanpallasta. Lisäksi marjat, peruna ja sienet tulevat usein esille.

Tarjolla on myös viinejä ja cocktaileja.

Minun on aivan pakko saada alkuun maistaa Arctic Martini, jossa makuvaihtoehtoina ovat mustikka, lakka ja puolukka. No, lakkahan se on otettava kun pohjoisessa ollaan.

Meille kerrotaankin, että Martinin makua oli pitkään hienosäädetty, jotta oikea balanssi oltiin saatu aikaiseksi. Sen kyllä huomaa, maku on pehmeä ja miellyttävä, hyvin helppo siemailla ja nautiskella.

Arctic Martini, jossa makuna lakka.

Kun aperitiivi on siemailtu, saamme pöytään punajuurifocacciaa ja ruskeaa voita. Mukavan maanläheistä ja aitoa, ei mitään lisättyä.
Focacciassa on rapea kuori ja pehmeä sisus.

Punajuurifocaccia ja ruskeaa voita.


Lähes samaan aikaan saan tilaamani alkuruuan, joka on
kuohkeaa vaniljalla maustettua palsternakkakeittoa, jossa lisänä on siikakroketti, siian mätiä ja puolukkageeliä.
Vanilja sopi yllättävän hyvin keittoon ja aion kokeilla sitä itsekin.
Kroketin rapea pinta ja pehmeä sisältö, raikas mäti ja pehmeä puolukka sointuvat keittoon ja lopputulos on suuta ja mieltä hivelevä.

Kuohkea vaniljalla maustettu palsternakkakeitto, siikakroketti, siian mätiä ja puolukkageeliä.


Mieheni valitsi alkuruuaksi säilöttyjä juureksia, tummaa suklaata ja mustaherukkaa.
Hän kertoo maun olevan maanläheinen eikä mikään ollut lautasella ylimääräistä.
Tämä oli myös täysin vegaaninen vaihtoehto alkuruokalistalta.

Säilöttyjä juureksia, tummaa suklaata ja mustaherukkaa.


Pääruuaksi haluamme molemmat poroa, koska pidämme poronlihasta erityisen paljon.
Listalta löytyy annos, joka kantaa nimeä "Poroa kolmella tapaa".
Annos sisältää 42 asteista poron lihaa, rilletteä ja sydäntä.
Lisänä lautaselta löytyy maa-artisokkaa, ruskeavoi-hollandaisea ja puolukkaa.

Otamme lisäksi vielä paahdettuja puikulaperunoita.

Suureksi ilokseni kuulen, että poro on paikalliselta tilalta Raattamasta eli noin 80 kilometrin päästä, siis todellista lähiruokaa.

On todella hienoa saada lähiruokaa ja vielä siten, että ruhosta on hyödynnetty muutakin kuin liha.

Poron sydän on meille molemmille se "juttu" tässä annoksessa, johon palaamme keskustellessamme jatkuvasti. Sydän on miellyttävää syödä, makukin on hyvä, lievästi savustettu.
Hollandaisesta saa loistavaa happamuutta annokseen sekä puolukoista makeutta.

Annos noudattelee alkuruokien maanläheistä tyyliä, josta pidän erityisen paljon.

Lopuksi totesimmekin yhteen ääneen sydämen olevan annoksen tähti.

Poroa kolmella tapaa.


Jälkiruuaksi tilaamme annoksen nimeltään Lapin leipäjuustoa. Jälkkäriin sisältyy kermakaramellia, lakkaparfait, paukkukarkkeja, leipäjuustovaahto sekä leipäjuustoa.

Jälkiruuan saapuessa pöytään olen jo ihan myyty, koska jälkkäri tarjoillaan pienestä saunakiulusta!
Enkä vielä tiedä, että varsinainen yllätys on vasta edessä.

Kiulu lasketaan eteeni pöydälle ja siihen kaadetaan pienellä löylykauhalla karamellikastiketta, jolloin paukkukarkit alkavat poksumaan, miten söpöä!
Ihana rätinä muistutti nuotiosta tai saunan kiukaasta, miten miellyttävä lopetus illalle.
Jälkiruuan makumaailma on sopivan makea ja raikas, lakka ja leipäjuusto ovatkin ikoninen makupari.


Lapin leipäjuustoa.


Ravintolan hintataso on aika perinteinen, pääruokien hinnat ovat väliltä 26€-42€, mikä ei poikkea yleisestä tasosta.
Saimme kylläkin alennusta vaikkemme sitä pyytäneet, suuret kiitokset siitä!



Lopuksi:

Illasta jäi oikein hyvä mieli ja täysi vatsa, saimme siis sitä mitä lähdimme hakemaankin.

Ehdottomasti parasta ravintolassa oli se, että lähiruoka ja luonnon antimet ovat usein hyödynneittyinä sekä ruoka maistuu juuri sille mille sen kuuluukin. Siinä ei ole mitään ylimääräistä.


Ravintola oli loppuillasta jo lähes täynnä ja silti henkilökunta vaikutti iloiselta kovasta työn tohinasta huolimatta.

Yllätyksekseni sain myös hyvää palautetta blogistani, joka vielä kruunasi koko illan.


Meihin tämä ravintola kolahti ja yleisesti pidänkin ravintoloista, jotka menevät täysillä omia polkujaan ja antavat teeman näkyä reilusti.

Olen sitä mieltä, että tarvitsemme lisää ravintoloita, jotka kulkevat omia polkujaan mitään pelkäämättä.



Kiitos Jängällä ja erityiskiitos Jere!



Tutustu tästä ravintola Jängällä nettisivuihin.



Oletko sinä käynyt tässä ravintolassa syömässä?
Kommentoi alle kokemuksesi

💖


Hyvää ruokaa ja laskettelua Levillä

maanantai 25. maaliskuuta 2019

Nyt on loma! Mihin lähdetään? No Lappiin tietenkin!

Tämän ytimekkään keskustelun kävimme mieheni kanssa ja pakkasimme sukset autoon.

Olen jo kohta kymmenen vuotta harrastanut laskettelua mieheni kanssa ja usein meidän tulee palattua aina vaan Leville. Levin rinteissä vaan on sitä jotain ja rinteitä ympäröivä metsikkö tuo laskemiseen tunnelmaa.

Rinteet olivat tälläkin kertaa hyvässä kunnossa ja kelit mitä parhaimmat. Aurinko paistoi lähes joka päivä, välillä tosin oli hetkittäin pilvistä.

Lunta oli huomattavasti vähemmän kuin edellisvuosina, mutta kunhan lumi riittää lasketteluun on asia kunnossa.

Halusin myös löytää jonkun kivan ravintolan, josta tekisin postauksen ja sen löysinkin. Ravintola Jängällä oli valintani tällä kertaa.
Söimme alkuruuan, pääruuan sekä jälkiruuan cocktaililla höystettynä.
Tästä myös tulossa aivan oma postauksensa herkullisine kuvineen hyvin pian.

Ihanaa Lapin tunnelmaa, upeat maisemat, laskettelua ja hyvää ruokaa, mitä sitä enää muuta tarvitsee!


Kuvasin videon Levin tunnelmista, näet sen alta



Tämän pienen väliaikatiedotteen myötä ihania aurinkoisia kevätpäiviä kaikille!

💖


Paahdetut dukkah-kukkakaalit valkosipuli-limedipillä (vegaaninen)

sunnuntai 17. maaliskuuta 2019


Tästä tuli meidän uusi naposteluherkku niihin iltoihin kun tekee mieli jotain hyvää, mutta ei pitäisi herkutella niin hirveän raskaasti.
Muutenkin olen päättänyt harrastaa jatkossa enemmän vegaanista kokkailua niin ilmaston kuin itsenikin iloksi.

Nämä paahdetut dukkah-kukkakaalit ovat terveellinen ja vegaaninen vaihtoehto perinteiselle napostelulle, mutta silti niin herkullinen!









Paahdetut dukkah-kukkakaalit valkosipuli-limedipillä (vegaaninen)


Dippi

200g Fazer Yosa Kaurafraiche
½ lime
1 yksikyntinen valkosipuli
1 tl suolaa
½ tl sokeria


Raasta valkosipuli hienoksi raasteeksi ja purista limestä mehu.
Sekoita ne kaurafraicheen ja lisää suola sekä sokeri.
Tarkasta maku.



Kukkakaalit

1 kukkakaalin kerä
2 rkl auringonkukkaöljyä
Dukkah- mausteseosta

Poista kukkakaalista lehdet.
Leikkaa kukkakaali siivuiksi ja hiero siivuihin öljyä ja dukkah- mausteseosta sen verran, että ne peittyvät mausteella.
Paahda uunissa 200 asteessa 15-20 minuuttia.




Ripottele päälle seesaminsiemeniä ja tarjoile dipin kanssa
Ja käytä toinen limen puolikas vaikka koristeeksi.

💖




Vinkkini valokuvaamiseen

keskiviikko 13. maaliskuuta 2019

Ajattelin kirjoittaa vähän omista kokemuksistani liittyen valokuvaamiseen ja jakaa muutaman vinkin.

En ole ammattikuvaaja, mutta harrastellut kuvaamista jo jonkin aikaa. Eniten olen kuvannut luontoa sekä ruokaa, joten esimerkiksi ihmisen kuvaamisesta en osaa vinkkejä jakaa.

Koen nyt, että olen jo hiukan kehittynyt kuvaamisessa ja uskallan siksi jakaa vinkkejäni.



1. Käytä laadukasta kameraa ja objektiivia

Oma kalustoni kuvaamiseen on harrastajalle sopiva, hintatasoltaan keskivertoa, mutta telezoom-objektiivini on ammattilaistason objektiivi ja hinta nouseekin jo reippaasti. Telezoomia käytän paljon luontokuvaamiseen.
Mutta, pointtini on se, ettet tarvitse kuvaamiseen kalleimpia mahdollisia välineitä. Hyviä kuvia saa tänä päivänä jo ihan pokkarikameroillakin otettua.
Jos et tiedä mistä aloittaa, kysy neuvoa kuvauksen harrastajalta tai kameraliikkeen myyjältä.

Kuvauskalustooni kuuluu Canonin runko EOS 750D, objektiivi EF-S 18-55mm f/3.5-5.6 IS STM, telezoom-objektiivi EF 70-200mm f/2.8L IS II USM sekä Siruin jalusta.



2. Älä osta kuvauskalustoa pelkästään blogia varten

En suosittele käyttämään rahaa kuvauskalustoon jos ostat sen pelkästään bloggaamista varten.
Tämä siksi, koska et välttämättä saa siitä rahaa takaisin. Tai jos et vaikka tykkääkään blogin pitämisestä. Mutta jos haluat harrastella kuvausta muutenkin, kannattaa kalustoon panostaa.



3. Suosi aina päivänvaloa

Erityisesti ruokakuvaamiseen kannattaa hyödyntää päivänvaloa, mutta päivänvalo toimii oikeastaan kaikenlaiseen kuvaamiseen kunhan se ei ole liian kirkasta.



4. Valon suunta

Ruokakuvaamisessa kannattaa hyödyntää valoa kahdesta suunnasta, jotta se näyttää tasaisemmalle. Jos hyödyntäisit valoa vain yhdestä suunnasta, saatat saada sillä varjostumia, jotka eivät omasta mielestäni sovi ruokakuviin.
Esimerkiksi päivänvaloa hyödyntämällä voit kuvata ikkunan edessä ruoka-annosta ja laittaa kuvaamasi annoksen toiselle puolelle (ikkunasta tulevan valon vastapäätä) pahviin liimattua folioa, joka toimii heijastimena.
Näin valo jakautuu sopivasti.

Olen itse askarrellut itselleni heijastimen juurikin pahviin liimatusta foliosta ja se toimii erittäin hyvin. Eikä maksa juuri mitään!


5. Tekemällä oppii

Kameraansa ja objektiiviinsa kannattaa tutustua hyvin ja alkaa sitten harjoitella, koska vain tekemällä oppii.



Esimerkkikuva


Bollinger on kuvan keskipisteenä. Sen kuninkaallinen maine samppanjamaailmassa ansaitsi ympärilleen hiukan kimallusta.



Tämä kuva on otettu Kuusamon kauniilla hangilla auringonpaisteessa. 

Valitsin tämän kuvan, koska siinä on muutama yksityiskohta, joista pidän.

Niistä ensimmäisenä voit havaita pullon pintaan sulaneen lumen muodostamia pisaroita. Pisarat luovat vaikutelman kylmästä juomasta, joka taas houkuttelee ihmistä maistamaan juomaa.

Toisena auringonvalo, jonka ansiosta pullon viereen muodostuu kaunis pullon värinen vihreä heijastuma.

Kolmanneksi kimaltava lumi, joka tekee pientä säväystä kuvaan
sekä neljäntenä lumen ja varjojen luoma kaunis liukuvärjäys tummasta vaaleaan kun katsot lumihankea ylhäältä alaspäin.



Tässä omat vinkkini kuvaamiseen, toivottavasti näistä oli sinulle jotain hyötyä.
Jokaisella kuvauksen harrastajalla on varmasti omat vinkkinsä, joten en sano, että on ainoastaan yksi ja ainut tapa, joka on oikea.


💖

Crème brûlée vadelmajuustokakkuleivokset

maanantai 11. maaliskuuta 2019

Olen tehnyt jo useamman postauksen vadelmista, koska vadelmat ovat upea raaka-aine. Niin monipuolisia ja sopivat makeaan kun suolaiseenkin. Ja cocktaileihin, kuten daiquiriin, joista aiemmin kirjoitin.

Tästä tulikin mieleen kun söin kerran Tampereella ollessani eräässä ravintolassa mehevän pihvin, jonka seurana tarjoiltiin punaviini-vadelmakastike. Saattaa kuulostaa hassulle, mutta aivan mahtava yhdistelmä. Vadelma on kuitenkin sopivan hapan, joten sitä voi hyödyntää vaikka missä.

No nyt kun on leivontabuumi päällä ja vadelmat mielessä, leivoin pieniä söpöjä juustokakkuleivoksia, jotka viimeistellään paahtamalla niiden pintaan kaunis sokerikuori kuten klassisessa jälkiruokaherkussa crème brûléessa. 
Paahdettu sokeri tuo rapeutta ja kauniin viimeistelyn leivoksille.





Crème brûlée vadelmajuustokakkuleivokset
4 leivosta (riippuen vuokien koosta)


100 g Birthday Cake Oreo keksejä (tavalliset Oreot tai Dominot käyvät yhtä hyvin)
2 rkl sulaa voita

1,5 dl kuohukermaa 
200 g Valio Viola vadelma tuorejuustoa
10 g pakastekuivattuja vadelmia

1½ pussia vegegeliä 
1 dl marjamehua


kertakäyttöisiä muffinivuokia



Murskaa keksit täytteineen hienoksi murskaksi ja lisää sulaa voita. Sekoita hyvin.

Painele keksimurskaa muffinivuokiin pohjalle ja siirrä jääkaappiin.

Murskaa pakastekuivatut vadelmat tomuksi.

Vatkaa kerma vaahdoksi, lisää joukkoon tuorejuusto ja vadelmatomu, sekoita hyvin.

Kuumenna mehu kattilassa ja lisää vegegel, sekoita kunnes mehu on kirkasta.

Kaada mehu-vegegelseos juustokakkumassaan ja sekoita hyvin.

Nosta keksipohjat pois jääkaapista ja kaada jokaiseen vuokaan juustokakkumassaa.

Nosta leivokset kylmään hyytymään vähintään kahdeksi tunniksi.

Kun haluat aloittaa leivoksien paahtamisen, 
käytä leivoksia vielä pakastimessa noin vartti ennen paahtamista ja irroita ne sitten vuoista.

Ripottele pinnalle hienoa sokeria sen verran ettei juustokakkua näy sokerin läpi ja paahda kaasupolttimella kunnes sokeri on sulanut ja on kauniin ruskeaa.





Nyt leivokset ovat valmiita tarjottaviksi 💖



Vadelmasuklaapiiras

tiistai 5. maaliskuuta 2019


On taas vaihteeksi leivonnan aika.
Tähän hetkeen kaipasin jotain hyvin täyteläistä ja jopa ylellistä.
Mieleeni tuli tottakai ensimmäisenä suklaa, mutta pelkkä suklaa itsessään ei riittänyt.
Päätin yhdistää piiraaseen myös hiljattain ostamaani Ruby-suklaata ja suunnitelma kuulosti jo paljon paremmalle.
Vadelmia lisäsin makeutta helpottamaan.
Pohjan tein super herkullisesta vaniljaisesta murutaikinasta, joka on yksi lempitaikinani. Jos sitä voi taikinaksi kutsua 😉.



Täyteläinen  vadelmasuklaapiiras sopii hyvin kahvipöytään.



Vadelmasuklaapiiras


Vaniljainen murutaikina

3dl vehnäjauhoja
1dl sokeria
1dl voita
3tl vaniljauutetta
1 kananmuna


Sekoita kuivat aineet keskenään, lisää kananmuna ja voi. 
Sekoita ja nypi taikinaa kunnes saat siitä muodostettua käsissäsi "lihapullia" eli taikina pysyy kasassa. 

Voitele 1,5 litran vetoinen leipävuoka ja laita pohjalle pohjan peittävä leivinpaperin pala, jotta piiraspohja irtoaa helpommin. 

Painele taikinaa ohuelti vuokaan pohjalle sekä reunoille. 

Paista 175 asteessa 30 minuuttia. 

Anna jäähtyä ja kumoa sitten taikinapohja irti vuoasta. 



Täytteet
piiraaseen tulee kahta erilaista täytettä


2 kpl 200g maustamatonta tuorejuustoa 

100g tummaa suklaata (sulatetaan)

100g Ruby-suklaata (sulatetaan) sekä haluamasi määrä Ruby-suklaata muruina (käytin itse aika reilusti, n.90g)

15 g pakastekuivattuja vadelmia



Lusikoi tuorejuustot erillisiin kulhoihin.
Sulata molemmat suklaat vesihauteessa. Lisää Ruby-suklaasula toiseen tuorejuustokulhoon ja tummasuklaasula toiseen. Sekoita hyvin. Lisää Ruby-suklaatäytteeseen Ruby-suklaamurua ja sekoita.
Lusikoi molempia täytteitä taikinapohjalle vuorotellen.
Upota täytteeseen vadelmia.
Tasoita pinta.

Anna hyytyä jääkaapissa vähintään 2 tuntia.





Leikkaa siivuiksi ja tarjoile.


Instagram- tililläni on vielä tämän viikon loppuun asti käynnissä arvonta, jossa voit voittaa itsellesi Ruby-suklaata sekä punaviinisuolatuotteita.
Muista käydä osallistumassa 😊💖.






💖


Vadelma-lime frozen daiquiri

sunnuntai 3. maaliskuuta 2019

Hyvää maaliskuun kolmatta päivää! Meillä on siis (ainakin omalla mittapuullani) alkanut kevät, ihanaa!
Pian koittavasta naistenpäivästä sain inspiraation tehdä meille kaikille upeille naisille cocktailin, jolla sitten voi juhlistaa naistenpäivänä.
Olen muutenkin innostunut tekemään viime aikoina cocktaileja ja ohjeita erilaisiin coktaileihin onkin vielä tulossa kevään mittaan.

Tämä vadelma-lime frozen daiquiri on helppo valmistaa, koska kaikki ainesosat heitetään blenderiin ja ajetaan hienoksi. Helppoa vai mitä? Mutta maku on silti ihastuttava!


Frozen daiquirin voit tarjoilla perinteisestä cocktaillasista ja koristeena voit käyttää ohjeeseen kuuluvia vadelmia tai vaikkapa limeviipaleita.




Vadelma-lime frozen daiquiri
kahdelle


8 cl vaaleaa rommia
13-15 isoa kotimaista vadelmaa
2cl sokerilientä (käytin itse tekemääni inverttisokerisiirappia)
4cl limen mehua
reilusti jääpaloja, noin 17 kappaletta


Mittaa blenderiin kaikki ainesosat
ja aja hienoksi.
Kaada cocktaillasiin ja tarjoile.



💖