Kävin viime kuussa viettämässä viikonloppua Tallinnassa ja sillä reissulla käytiin syömässä ravintola Cru:ssa. Kyseinen ravintola sijaitsee mitä parhaimmalla paikalla vanhassa kaupungissa. Meidän hotellilta kävelymatkaa ravintolalle tuli yhteensä 8 minuutin verran.
 |
| Ravintola Cru |
Olin jo aiemmin kuullut hyvää tästä ravintolasta ja nähnyt kuvia annoksista. Myös vierailtuani ravintolan nettisivuilla, koin, että tämä paikka olisi testaamisen arvoinen. Ravintolan keittiömestari Dmitri Haljukov on päässyt 14. sijalle vuoden 2015 Bocuse d'Ori loppukilpailussa edustaessaan Viroa. Kyseiset kisat tunnetaan kokkien olympialaisina, joten ei huono suoritus.
Nämä asiat herättivät kiinnostukseni.
Ravintolaan saapuessamme kohtasimme ihastuttavan hymysuisen naisen, joka laittoi takkimme naulakkoon ja ohjasi meidät pöytään. Sen jälkeen meitä palveli miestarjoilija, joka ei ollut niin hymysuinen, mutta varsin kohtelias.
Ravintolan sisustus oli tyylikäs ja erityisen mieleenpainuva yksityiskohta oli seinällä oleva näyttö, josta pyöritettiin pätkää, jossa ravintolan kokit valmistavat annoksia. Tunnelma oli ihanan rauhallinen, kynttilän liekki lepatteli ja rauhallinen jazz musiikki soi taustalla.
 |
| Näytöstä sai ihastella ammattilaisen esillelaittoa |
 |
| Talon leipää |
Alkuun saimme talon omaa leipää, tummaa ja vaaleaa sekä itsetehtyä voita, jossa oli päällä mustaa suolaa. Omaan makuuni vaalea leipä sopi paremmin, toki tummakin oli hyvää, en vain ole koskaan ymmärtänyt hedelmiä leivässä ja tässä niitä oli.
Ruokalista oli sopivan mittainen tarjoillen seitsemän alkuruokaa, seitsemän pääruokaa ja neljä jälkiruokaa. Päädyimme kuitenkin tilaamaan suoraan pääruokaa, koska tarkoitus oli käydä syömässä vielä muuallakin. Tilasin paahdettua hanhea granaattiomenakastikkeella.
 |
| Paahdettua hanhea |
Annos oli kaunis ja makuja paljon. Kun otin haarukalliseen vähän kaikkea, oli suussa oikea makujen sinfonia. Mitä sitä voi muuta noin rautaiselta ammatilaiselta odottaakkaan. Hanhi oli, kuten pitääkin, ihanan roseeta ja mehevää. Ainut asia, jonka koin vähän häiritseväksi oli se, että paahtopinta maistui hiukan kaasupolttimella tehdylle. Pikkukattilassa oli uuniraguuta, jonka maku muistutti karjalanpasitia, siihen oli hyvä dippailla lehtitaikinapalleroa.
Vaikka alkuruokaa ei tilattukaan oli jälkiruokaa kuitenkin ehdottomasti tilattava ja listalta valitsin Suklaaholi nimisen annoksen. Siihen sisältyi rapeaa suklaakreemiä ja konjakkihelmiä. Ja tässä vasta jälkiruoka! Huh huh!
 |
| Suklaaholi |
Konjakkihelmet olivat neroutta, ihanan kirpeitä suussa poksahtelevia palloja. Annoksessa oli myös marenkia, marenkipölyä ja pensasmustikoita. Itse suklaakreemi oli hyvin tuhtia ja paksua. Ei liian makeaa, vaan hitusen kitkerää tummaa suklaata. Parasta on kyllä se kun saa jälkiruoan, josta ei tule makean ähky vaan sopivasti tyydytetty makeanhimo.
Annokset olivat sopivan hintaisia, halvempia kuin Suomessa vastaavanlaisessa ravintolassa, pääruoka 19€ ja jälkiruoka 7€.
Lopuksi voin sanoa, että ravintola Cru on laatua ja hyvää palvelua arvostavalle sopiva paikka. Jos pidät isoista annoksista, saattavat tämän ravintolan annokset jäädä sinulle liian pieniksi. Aviomieheni sanoikin ruoan jälkeen että: "vähän jäi vielä nälkä". Itse en jäänyt nälkäiseksi, mutta syönkin pienempiä annoksia aina muulloinkin.
Kokonaisuutena hyvin laadukas paikka ja suosittelen kokeilemaan!
Tekstit
Post Comment
Lähetä kommentti